Laihian lukion alumnit

Laihian lukion Alumnit ry. toimii Laihian lukiosta ja Laihian Yhteiskoulusta valmistuneiden ylioppilaiden yhdyssiteenä. Yhdistys tukee Laihian lukion toimintaa ja sen opiskelijoita. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenistölleen tapaamisia, hankkii varoja, joista yhdistys jakaa apurahoja ja stipendejä Laihian lukiolle ja sen opiskelijoille. Yhdistys seuraa Laihian lukion toimintaympäristöä ja välittää omat ja jäsentensä Laihian lukion toiminnan kehittämiseen tähtäävät aloitteet ja mielipiteet Laihian lukion rehtorille. Lukion opetustoimintaan Alumnit ry. osallistuu järjestämällä kaksi kertaa vuodessa lukion opiskelijoille seminaareja ja luentoja ajankohtaisista aiheista. 

Lukuvuoden 2019-20 seminaari

Itsenäisyyspäivää ennen järjestetään seminaari, jossa esitelmän pitää professori Kari Hokkanen. Tilaisuus on avoin kaikille.

Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin.

 

Tule mukaan Laihian lukion alumnitoimintaan!

Alumnien jäsenyydestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä puheenjohtaja Kyösti Renkoon (kyosti@renko.net). 

Jäseneksi liitytään maksamalla jäsenmaksu tilille FI 8352100820029838.

Jäsenen vuosimaksu on 20€ ja ainaisjäsenmaksu 200€. 

Uudet ylioppilaat voivat liittyä kannatusjäseniksi. Kannatusjäsen voi maksaa harkintansa mukaan.

 

Alumnitoimintaa Laihian lukiossa

Kirjoituskilpailu abiturienteille

Laihian lukion Alumnit ry järjestää vuosittain kirjoituskilpailun lukion abiturienteille marras- joulukuussa.

Lukuvuosi 2019-2020

Seminaari 5.12.2019: Suomen itsenäistyminen - jatkosota.

Lukuvuosi 2018-19

Seminaari 16.8.2019: IT-alan yrittäjyys

Seminaari 17.1.2019:  Kulttuurierot, vieraiden kulttuurien kohtaaminen

Lukuvuosi 2017-2018

Seminaari I 19.1.2017: Suomen itsenäistyminen 

Seminaari II 19.1.2017: Talous, koulutus ja soteuudistus 

Seminaari  I 24.8.2018: Laihian Yhteiskoulun historia, Oppikoulu Laihialla 75 vuotta

Seminaari II 24.8.2018: "Uskalla elää"

Kirjanäyttely Laihian kirjastossa: Laihian lukiossa opiskelleiden kirjoittamia kirjoja ja julkaisuja.

 

LAIHIAN YHTEISKOULUSTA TAI LUKIOSTA YLIOPPILAAKSI KIRJOITTANEISTA TOHTORIKSI VÄITELLEISTÄ KERÄTTYJÄ TIETOJA:

Annila, Erkki (yo 1958) väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1969 aiheena kirjanpainaja-kaarnakuoriaisen sukupolviaika ja maa- ja metsätaloustieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1975 aiheena männyn siemenviljelmien hyönteistuhot. Hän on toiminut mm. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijana, erikoistutkijana, tutkimusohjelman koordinaattorina, vt. ylijohtajana sekä metsäeläintieteen professorina vuosina 1984 - 2000. Lisäksi hän on toiminut Vantaan tutkimuskeskuksen vt. johtajana. Annila on Helsingin yliopiston metsäeläintieteen dosentti ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Hän on julkaissut yli 100 tieteellistä tutkimusta metsänsuojelun alalta.

Annila, Martti (yo 1951) valmistui Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta rakennusalan diplomi-insinööriksi 1958. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi Teknillisessä korkeakoulussa 1973. Väitöskirjan aiheena on " Tien sitomattomien päällysrakennekerrosten tiivistämisestä". Hän on työskennellyt ratainsinöörinä Oulussa, tieinsinöörinä Jyväskylässä sekä myöhemmin Tampereella m.m.TVL:n Hämeen piirin tiejohtajana.

Annola, Johanna (yo 1995) väitteli tohtoriksi Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksiköstä vuonna 2011. Historian oppiaineeseen kuuluvan väitöskirjan nimi oli ” Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. Köyhäintalojen johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880-1918”. Tällä hetkellä Annola toimii koordinaattorina ja tutkijana Suomen Akatemian nimittämässä Yhteiskunnan historian huippuyksikössä Tampereen yliopistossa.

Elomaa, Hanna (yo 1986) väitteli Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineesta vuonna 2006. Väitöskirja käsitteli maamme ruotsinkielisen sivistyneistön elämäntapaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Elomaa on toiminut vapaana tutkijana ja tietokirjoittajana. Hän on kirjoittanut mm. perhe-elämän historiasta ja kieliryhmien välisistä suhteista. Hän on myös opettanut Vaasan ja Turun yliopistoissa. Elomaa on suorittanut arkistoalan opintoja ja työskennellyt arkistoalan tehtävissä, tällä hetkellä Tuusulan kunnassa.

Filander, Karin (yo 1974) väitteli vuonna 2000 Tampereen yliopistossa aikuiskasvatuksen pääaineesta. Väitöskirjan nimi on "Kehittämistyö murroksessa. Sitoutuminen, sopeutuminen ja vastarinta julkisella sektorilla 1990-luvulla". Filander on Tampereen yliopiston dosentti, yliassistentti sekä yliopistolehtori. Hän on myös toiminut tutkijana ja opettajana Jyväskylän sekä Kuopion yliopistoissa. Julkaisut sijoittuvat työelämän tutkimuksen, aikuiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan alueelle.

Hannuksela, Matti ( yo 1957) valmistui iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäriksi 1970 ja väitteli tohtoriksi 1971 Helsingin yliopistossa iho- ja sukupuolitaudeista. Hannuksela on toiminut mm. iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärinä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, iho- ja sukupuolitautien professorina Oulun yliopistossa, ylilääkärinä Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa, johtavana ylilääkärinä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä sekä Allergiatietokeskuksen johtajana. Hän on toiminut myös yksityislääkärinä lääkärikeskuksessa. Hänen julkaisunsa liittyvät ihotauteihin ja allergioihin. Hän jäi eläkkeelle 2001.

Havunen, Jouko (yo 1967) suoritti kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon pääaineenaan laskentatoimi Vaasan yliopistossa 1977. Havuselle myönnettiin kauppatieteiden kunniatohtorin arvo Vaasan yliopistossa 2011. Havusen ansioita luonnehdittiin kunniatohtorin arvoa määrättäessä seuraavasti: Vaasan yliopiston yhteiskunta- ja yrityssuhteiden syventäjä, varainkeruukampanjan ja täydennyskoulutuskampanjan kehittäjä ja johtaja.

Havunen (os. Jokimäki), Riikka (yo 2007) väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2018. Väitöskirjassaan "Enhancing adoptive cell therapy of solid tumours with armed oncolytic adenoviruses" Havunen tutki uudentyyppistä kehon puolustusjärjestelmää aktivoivaa syöpähoitoa. Väitöskirjan jälkeen hän on jatkanut töitä lääketieteellisen kehitys- ja tutkimustyön parissa.

Hattula, Tapani (yo 1964) valmistui filosofian kandidaatiksi 1972 Helsingin yliopiston biokemian laitokselta. Hän toimi VTT:n elintarvikelaboratoriossa ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa 1997. Väitöskirja koski kalan tuoreuden määrittämistä kemiallisin menetelmin ja oli nimeltään: ”Adenosine triphosphate breakdown products as a freshness indicator of some fish species and fish products”. Hattula on nykyisin eläkkeellä.

Hiltunen, Erkki (yo. 1969) väitteli filosofian tohtoriksi fysiikasta Turun yliopistossa 1999. Väitöskirjan aiheena oli ” Medium range order and structural transformations in some metallic glasses”. Hän on toiminut mm. yliassistenttina, lehtorina ja apulaisprofessorina Turun yliopistossa (mm. lääketieteellisessä tiedekunnassa) ja lehtorina Vaasan yliopiston teknisessä tiedekunnassa. Nykyisin hän toimii tutkimusjohtajana Vaasan yliopiston teknisessä tiedekunnassa sähkö- ja automaatiotekniikan laitoksella sekä johtajana Vaasan Energiainstituutissa. Hänen tutkimuksensa liittyvät pääasiassa fysiikkaan ja energiatekniikkaan mm. biopolttoaineisiin, uusiutuvaan energiaan sekä biomateriaaleihin.

Kamila, Marjo (yo 1982) on opiskellut pääaineenaan taidekasvatusta Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Kamila väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2012. Väitöskirjan nimi on ”Katsoja ja katsottuna – Opettajan kontrolloitu ulkoasu”. Tutkimus käsittelee opettajien ulkonäön ja pukeutumisen merkityksiä osana opettajan ammattia. Opettajatutkimusten kenttään Kamilan tutkimus toi uuden, visuaalisuutta korostavan näkökulman. Kamilan on työskennellyt visuaalisen kulttuurin aloilla, kuten teatterin pukusuunnittelijana ja taiteen opetustehtävissä eri koulumuodoissa. Kamila perusti 1990-luvun alussa Kauhajoelle lasten ja nuorten kuvataidekoulun, jossa hän toimi pääopettajana kolmetoista vuotta. Kamila on työskennellyt kuvataiteen yliopistonlehtorina Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa sekä assistenttina ja kuvataiteen opettajana Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Tällä hetkellä hän työskentelee rehtorina Lakeudenportin opistossa Alavudella ja toimii lisäksi kouluttajana ja luennoitsijana.

Kytömäki, Jorma (yo 1961) valmistui filosofian tohtoriksi Turun yliopistosta 1973.
Maantieteen alaan kuuluvan väitöskirjan tutkimuskohteina olivat Lounais-Suomen keskukset ja niiden vaikutusalueet. Kytömäki on ollut Turun yliopiston maantieteen sekä Turun Kauppakorkeakoulun talousmaantieteen dosentti. Hän on toiminut Turun yliopiston maantieteen lehtorina 1975–2006. Hänen julkaisunsa ovat talousmaantieteen ja maantieteen didaktiikan alalta. Kirjallinen toiminta on painottunut maantieteen oppikirjoihin, joita on valmistunut peruskoulun ja lukion kaikille luokille vuosina 1976–2011 useita kymmeniä.

Lampinen (o.s. Lainejoki), Tuula (yo 1963) suoritti sairaanhoitajan, erikoissairaanhoitajan, ylihoitajan ja terveydenhuollon maisterin koulutukset. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa lääketieteellisen tiedekunnan yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osastolla 2003. Terveystieteen alaan kuuluvan väitöskirjan nimenä oli ”Kuntien väliseen työnjakosopimukseen sisältynyt potilasohjausmalli ja potilaan osallistumismahdollisuus hoitavan sairaalan valintaan”. Lampinen on toiminut sairaanhoitajana, erikoissairaanhoitajana ja ylihoitajana. Eläkkeelle hän jäi 2005 Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Hän kuoli 2012 Helsingissä.

Latola (o.s. Laakso), Kirsi (yo 1984) väitteli filosofian Tohtoriksi Oulun yliopiston luonnontieteellisestä tiedekunnasta, kasviekologia pääaineenaan v 2000. Väitöskirjan nimenä oli "Effects of Ultraviolet-B radiation (UV-B) on needle anatomy and glutathione status of field-grown pines". Osa väitöstutkimuksen työstä tehtiin Yhdysvalloissa Marylandin yliopistossa. Latola toimii tällä hetkellä tutkimuskoordinaattorina Oulun Yliopiston Thule-instituutissa ja hallinnoi useita kansainvälisiä verkostoja ja tutkimuksia.

Lavikka (o.s. Filander), Riitta (yo 1968) väitteli Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa sosiologiasta 1997. Väitöskirjan nimi on ” Isot siskot. Naisten paikka vaatetusteollisuudessa. Tutkimus joustavasta tuotannosta ja joustavista naisista. Lavikka on toiminut tutkijana ja opettajana Tampereen yliopistossa.

Levä (os. Karppi), Kirsi (yo 1987) väitteli tekniikan tohtoriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2003. Väitöstutkimuksessa tutkittiin suomalaisten teollisuuslaitosten johtamista ja organisaatioiden varautumista suuronnettomuuksiin. Levä on turvallisuusviranomainen, alan tutkija ja kehittäjä. Hän on työskennellyt Stukissa ylitarkastajana vastuualueenaan ydinvoimalaitosten johtamisen ja laadunhallinnan valvonta. Vuodesta 2012 alkaen hän toimii Tukesissa vastaten laitos- ja kaivosvalvontayksikön tuki- ja kehittämistehtävistä. Levä on kansallisen ydinturvallisuustutkimusohjelman (Safir) jäsen. Hän on opettanut ja luennoinut yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa sekä turvallisuusalan kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa.

Luhtala, Anneli (yo 1975) väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden oppiaineessa 1997. Hänen väitöskirjansa ”On the Origin of Syntactical Description in Stoic Logic” liittyy kielitieteen historiaan ja käsittelee perinteisen lauseopin kuvauksen juuria antiikin filosofiassa, ja erityisesti stoalaisessa logiikassa. Hän on tutkinut myös kieliteorian kehitystä keskiajalla. Anneli Luhtala toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Klassillisen filologian laitoksella. Aiemmin hän on ollut Suomen Akatemian tutkijana 1991 - 2005 ja viettänyt useita tutkimusjaksoja Cambridgen yliopistossa sekä Suomen Rooman instituutissa, Villa Lantessa.

Markkula, Jouni (yo 1982) on suorittanut Yhteiskuntatieteen lisensiaatin tutkinnon Tilastotieteessä vuonna 1994 ja Filosofian tohtorin tutkinnon Tietojenkäsittelytieteissä vuonna 2003 Jyväskylän yliopistossa. Hänen väitöskirjansa otsikko oli “Geographic Personal Data, its Privacy 
Protection and Prospects in a Location-Based Service Environment”.
Hän on julkaissut yli neljäkymmentä tieteellistä artikkelia kansainvälisissä referoiduissa tieteellisissä lehdissä ja konferensseissa. Jouni Markkula on työskennellyt aiemmin Jyväskylän yliopistossa Tilastotieteen 
laitoksella tutkijana ja lehtorina, Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella tutkijana ja yliassistenttina sekä Tietotekniikan tutkimusinstituutissa vastaavana projektipäällikkönä ja tutkimusjohtajana. Vuodesta 2006 lähtien hän on työskennellyt Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella yliassistenttina ja nykyisessä tehtävässään yliopistotutkijana.

Melin (o.s. Nurmela), Kirsti (yo 1964) väitteli kauppatieteiden tohtoriksi Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan johtamisen ja organisaatioiden pääaineesta vuonna 2001. Hänen väitöskirjansa aiheena on ”Yrittäjyysintentiot ja niiden taustatekijät Virossa ja Suomessa”. Väitöskirjassa tarkastellaan virolaisten ja suomalaisten nuorten aikomuksia ryhtyä yrittäjiksi. Melin on toiminut mm. Vaasan ammattikorkeakoulussa lehtorina, yliopettajana, osastonjohtajana ja tutkimusjohtajana. Hän on toiminut luennoitsijana mm. Vaasan yliopistossa sekä yrityskouluttajana. Melinin julkaisut liittyvät yrittäjyysaikomuksiin ja perheyrittäjyyteen. Hän siirtyi eläkkeelle Vaasan ammattikorkeakoulun tutkimusjohtajan virasta 2009.

Peltola, Matti (yo 1980) väitteli tekniikan tohtoriksi 1999 Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. Hänen väitöskirjansa aine oli sovellettua matematiikkaa käsitellen erilaisia matemaattisia menetelmiä tietotekniikassa. Peltola on toiminut erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä (mm. professorin viransijaisena) Oulun yliopistossa sekä ATK-asiantuntijana Kansaneläkelaitoksella. Nykyinen toimi on Oulun yliopiston teknisen tiedekunnan sovelletun matematiikan yliopistonlehtori. Peltolan tutkimukset liittyvät mm. tietoverkkoihin.

Rahikainen (os. Helander), Riikka (yo 1990) väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2002 kasvatustietieteiden tiedekunnassa. Väitöskirjassaan hän tarkasteli jaetun asiantuntijuuden syntymekanismeja tutkien erilaisten tuotekehitystiimien ongelmanratkaisu- ja oppimisprosesseja. Väitöstutkimustaan varten hän vietti vuoden ASLA Fulbright –stipendiaattina Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa. Työuransa Rahikainen on tehnyt henkilöstön ja organisaatioiden kehittämisen parissa. Tällä hetkellä hän toimii toimitusjohtajana ja osakkaana Osaamo Oy:ssä.

Rahnasto, Jorma (yo 1964) valmistui korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriksi 1978 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1979 Helsingin Yliopistossa aiheenaan tärykalvon paikkaus- ja kuulonparannusleikkaukset. Rahnasto on toiminut erikoislääkärinä Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan ja Vaasan Keskussairaalan korvaklinikassa sekä kliinisenä opettajana ja erikoislääkärinä Tampereen Yliopistollisen keskussairaalan korvaklinikassa vastuualueenaan korva- ja kurkunpääkirurgia. Tästä virasta hän siirtyi eläkkeelle 2009. Sairaalatyön lisäksi Rahnasto on toiminut myös yksityislääkärinä vuodesta 1976 lähtien. Nykyinen toimipaikka on Tampereen Koskiklinikka.

Rauha, Jussi-Pekka (yo 1989), väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2001 farmasiasta pääaineenaan farmakognosia. Väitöskirjan aiheena oli: The search for biological activity in Finnish plant extracts containing phenolic compounds. Yliopistovuodet tuottivat yhteensä 11 tieteellistä julkaisua farmakognosian ja farmaseuttisen kemian alalta. Tohtorin tutkinnon suoritettuaan hän työskenteli lääketeollisuudessa noin kymmenen vuotta, josta viimeiset kuusi vuotta lääketehtaan vastuunalaisena johtajana Seinäjoella. Nykyisin Jussi-Pekka Rauha toimii sairaala-apteekkarina Vaasan keskussairaalan sairaala-apteekissa.

Rapila, Ritva (yo 1970) väitteli tohtoriksi Vaasan yliopiston filosofisessa tiedekunnassa englannin kielessä vuonna 2000. Väitöskirjan nimenä oli ”Finnish-British Telephone Conversations in Business and Engineering”. Rapila on toiminut mm. opettajana Vaasan Kauppaoppilaitoksessa, Åbo Akademissa, Vaasan yliopistossa ja lehtorina Vaasan teknillisessä oppilaitoksessa sekä tutkijana Vaasan yliopistossa. Hän toimii tällä hetkellä Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen yksikössä yliopettajana.

Rinta-Kiikka (o.s. Myllyneva), Irina on suorittanut ylioppilastutkinnon Laihian lukiossa 1988 ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 1995. Hänen kirurgian alaan kuuluva väitöskirjansa Clinical and Radiographic Outcome of Total Knee Arthroplasty -Factors Related to Loosening (Polviendoproteesien irtoamiseen vaikuttavat kliiniset ja radiologiset tekijät) tarkastettiin Tampereen yliopistossa vuonna 2000. Radiologian erikoislääkärin tutkinnon Rinta-Kiikka suoritti 2001, lisäksi hän on suorittanut hallinnon pätevyyden 2005 ja johtamiskorkeakoulun Professional development -tutkinnon 2015. Radiologian dosentin arvon hän sai 2015.

Rinta-Kiikka on toiminut mm. terveyskeskuslääkärinä Kyrönmaan KTTKY:ssä vuosina 1995-1996, ja tämän jälkeen erikoistunut TYKS:ssä radiologiaan. Radiologian erikois- ja apulaisylilääkäreinä hän on toiminut valmistumisensa jälkeen TYKS:ssä, HUS:ssa ja Seinäjoen sairaalassa.

Vuonna 2005 Rinta-Kiikka aloitti hallinnollisena apulaisylilääkärinä TAYS:in Kuvantamiskeskuksessa ja siirtyi TAYS radiologian vastuualueen vastuualuejohtajan tehtäviin keväällä 2014. Tuossa tehtävässä hän toimii edelleen.

Saarela (o.s. Nikko), Kaija Leena (yo 1971) väitteli tohtoriksi Teknillisessä korkeakoulussa (Helsinki University of Technology) 1991 pääaineenaan työpsykologia ja johtaminen. Väitöskirja on nimeltään: Promoting safety in industry: Focus on informational campaigns and participative programs. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Työterveyslaitoksessa Helsingissä ja toimii tällä hetkellä professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Saarela on tuottanut yli 180 turvallisuuteen liittyvää julkaisua.

Siponkoski, Nestori (yo 1999) väitteli tohtoriksi Vaasan yliopiston filosofisessa tiedekunnassa vuonna 2014 pääaineenaan englannin kieli. Väitöskirjan nimenä oli ”Translation under Negotiation. The Interplay of Translators and Editors in Contemporary Finnish Shakespeare Translation.” Hän toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa. Siponkoski on erikoistunut käännöstieteeseen, ja hän on julkaissut useita artikkeleita ja toimitettuja julkaisuja.

Suomela, Hannu (yo 1959) väitteli biokemian alalta 1977. Väitöskirjan aiheena oli: Verenvuototauti B:n hoitoon tarvittavan valmisteen eristäminen veriplasmasta ja ko. proteiinin karakterisointi. Suomela työskenteli SPR Veripalvelussa n. 32 vuotta. Sitä ennen hän työskenteli Lääketieteellisessä Tutkimuslaitos Minervassa muutaman vuoden. Suomela on julkaissut noin 50 tieteellistä julkaisua, enin osa kansainvälisissä tiedelehdissä, myös kymmeniä kongressijulkaisuja. Julkaisujen aiheina ovat olleet veren hyytymisproteiinit ja muut plasman proteiinit, viimeisenä vuosikymmenenä etupäässä veren immunoglobuliinit ja niiden tuotantomenetelmät. Eläkkeelle Suomela jäi vuonna 2002.

Susimetsä (aik. Lidman, Lehtinen), Marko (yo 1992) valmistui filosofian maisteriksi (pääaineena englantilainen filologia) Jyväskylän ylipistosta 2000 ja väitteli filosofian tohtoriksi Tampereen yliopistossa 2006. Ammattikasvatustieteeseen liittyvän väitöskirjan aihe oli Motivated and Self-Regulated Learning of Adult Learners in a Collective Online Environment (Aikuisopiskelijoiden motivaatio ja oppimisstrategiat kollektiivisessa verkko-oppimisympäristössä). Susimetsä on toiminut mm. Tampereen yliopistossa assistenttina ja ollut vuoden tutkijavaihdossa Simon Fraser Universityssä Kanadan Vancouverissa. Nykyisin hän toimii Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän liikennekasvatuksen alueen kasvatustieteiden lehtorina ja projektipäällikkönä.

Talvitie, Jouko (yo 1951) suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1959. Hän väitteli filosofian tohtoriksi samassa yliopistossa 1972 aiheenaan Kuopion alueen seismotektoniikka. Hän toimi kaivosgeologina Outokumpu Oy:ssä ja rautaruukki Oy:ssä. Yliopistot hyödynsivät Talvitien syvällistä asiantuntemusta geotieteiden alalla. Hän toimi opettajana Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen geologian ja minerologian laitoksilla ja Oulun yliopiston geofysiikan laitoksella sekä ulkomailla mm. Michiganissa hoitaen opettajien ja professorien virkoja. Hän oli myös Suomen Akatemian tutkijana. Eläkkeelle Jouko Talvitie siirtyi Geologisen tutkimuskeskuksen malmiosaston johtajan virasta 1995. Hän kuoli 1999 Espoossa.

Tuominen, Hannu (yo 1981) suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1987 ja väitteli tohtoriksi 1999 Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstyön kohteena olivat ihokasvaimet, erityisesti pigmenttisolukasvaimet, ja näiden kasvainsolujen interaktio ympäröivään väliaineeseen. Hän on toiminut mm. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan patologian osaston va. ylilääkärinä, Oulun yliopistollisen keskussairaalan patologian osaston erikoislääkärinä sekä samalla Suomen Syöpäyhdistyksen Oulun patologian laboratorion yksityislääkärinä ja neuropatologian luennoitsijana Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tuomisen tieteelliset julkaisut (n. 40 kpl) ovat pääosin liittyneet neuropatologisiin aiheisiin.

Tuura (ent. Paski), Jaani (yo 1992) väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopiston Fysiikan ja tähtitieteen laitokselta huokoisen piin tutkimuksesta nimeltään: "Optimization of Pore Size and Thermal Carbonization Treatmen for Porous Silicon Sensor Applications". Väitös on fysiikan tieteenalan tutkimusta ja erityisesti kosteusantureiden kehittämiseen liittyvää tutkimusta. Anturisovellusten ohella Tuura on osallistunut myös huokoisen piin lääkeainekuljettimien tutkimukseen. Tuura valmistui maisteriksi fysiikasta vuonna 2003 myös huokoiseen piihin liittyvästä tutkimuksesta. Tuura toimi väitöskirjatyön ohessa myös laitoksen opintoneuvojana ja ollut aktiivisesti mukana kehittämässä sekä laitoksen omaa tutkinot-ohjelmaa kuin myös yhteistyötä alueen koulujen ja yliopiston välillä. Vuodesta 2016 hänen pääasiallisena tehtävänä on ollut LUMA-keskus Suomen (luma.fi) toiminnan kehittäminen Lounais-Suomen alueella.

Vettenranta, Soilikki (yo 1965) valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta vuonna 1969. Hän väitteli valtiotieteiden tohtoriksi (Dr.polit./PhD) Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa (NTNU) Trondheimissa vuonna 1998. Väitöskirja: Making Sense of Chernobyl Nine Years After: TV News Reception of the Environmental Disaster. Vettenranta toimi Suomessa mm. radio- ja TV-toimittajana YLE:ssa ja MTV3:ssa. Norjassa hän on toiminut mm. tiedotuspäällikkönä Norjan luonnonhoidon hallituksessa. Hän on nykyään mediapedagogiikan professori NTNU:ssa. Vettenrannan englannin-, norjan- ja suomenkielinen tuotanto koostuu tieteellisistä julkaisuista mediapedagogiikan ja katastrofikommunikaation alalta. Yli 240 julkaisua käsittävät useita alan kirjoja, tieteellisiä artikkeleita, populaaritieteellisiä artikkeleita, opetusfilmejä ja radio-ohjelmia. Hän on ollut vierailevana professorina Sydneyssä, Genevessä ja Tampereella.

Wrede (o.s. Sihtola), Sirpa (yo 1982) valmistui Åbo Akademista valtiotieteiden tohtoriksi sosiologian alan väitöskirjalla 2001. Väitöskirjan otsikko on ”Decentering care for mothers: The politics of midwifery and the design of Finnish maternity services.” Väitöksen jälkeen Wrede on jatkanut terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tutkimusta ja vuodesta 2003 lähtien johtanut myös alan tutkimushankkeita. Hän on laatinut noin 70 tieteellistä julkaisua. Viimeisin vuonna 2012 alkanut nelivuotinen hanke käsittelee maahanmuuttajataustaisen työvoiman sijoittumista vanhustenhoidon töihin. Wrede on sosiologian dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on myös toiminut Suomen Akatemian akatemiatutkijana 2003-2008 sekä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin research fellow-tehtävässä 2011-2013.

Ylikangas, Heikki (yo 1957) valmistui filosofian kandidaatiksi 1962, filosofian lisensiaatiksi 1964 ja väitteli Helsingin yliopistossa 1967 historiasta. Hänen väitöskirjansa aiheena oli vuoden 1734 lain naimiskaaren synty. Ylikangas valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1969. Hän toimi opettajana, assistenttina, tutkijana, dosenttina ja professorina mm. Helsingin yliopistossa ja akatemiaprofessorina Suomen Akatemiassa. Häneltä on ilmestynyt satoja historian alaan liittyviä julkaisuja. Hän on saanut useita palkintoja tunnustuksena mittavasta työstään suomalaisen historian tutkijana.


 

Mannilan talo, jossa Laihian yhteiskoulu aloitti toimintansa.